Työyhteisösovittelu
Työyhteisösovittelu tarkoittaa työyhteisöissä syntyneiden konfliktien sovittelua. Konflikteja voi olla yksittäisten ihmisten tai isompien ryhmien välillä. Usein työyhteisösovittelua edeltää epäasiallisenvuorovaikutuksen, puhumattomuuden ja väärintulkintojen kehä. Tästä voi koitua vakaviakin seuraamuksia, kuten masentuneisuutta ja työkyvyttömyyttä. Pienikin konflikti laskee työstä suoriutumista, heikentää työstä selviytymistä ja tuloksellisuutta.
Ratkaisukeskeisen työyhteisösovittelun hyödyt
Työturvallisuuslaissa velvoitetaan työnantajaa puuttumaan tietoonsa tulleeseen epäkohtaan heti, kun asia on tullut tietoon. Se, miten epäkohtiin puututaan, määräytyy tilanteen mukaan. Työyhteisöjen tärkein voimavara on työntekijät. Jotta työyhteisössä voidaan puhaltaa yhteen hiileen, on tärkeää, että ihmisten väliset suhteet ovat kunnossa. Toimivan työyhteisön voimavarat parhaimmillaan ovat yrityksen kilpailuvaltti. Parhaimmassakin joukkueessa tulee eteen konflikteja ja niiden ratkominen ei aina suju ongelmitta. Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelu perustuu restoratiivisessa viitekehyksessä toimimiseen, eli huomio on korjaavissa toimenpiteissä. Tämä tarkoittaa sitä, että sovittelun avulla pyritään ratkomaan ristiriidat ja palauttamaan ihmisten väliset suhteet ennalleen. Ulkopuolisen sovittelija toimii fasilitaattorina, eli ohjaa sovittelun osapuolia löytämään itse ratkaisun tilanteeseen. Ulkopuolinen sovittelija on puolueeton, ja näin luottamuksen ilmapiirin rakentaminen mahdollistuu.
Miksi sovittelu on hyvä vaihtoehto?
Sovittelu on prosessi, jonka hyödyt ovat nähtävissä, kun se etenee ammattilaisen ohjaamana. Ratkaisukeskeisyys ja restoratiivisuus tuo elementit sovitteluun, millä sovittelun osapuolet saavat itse olla osallisena kohti ratkaisua. Sovitteluun kuuluu dialogisuus, osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta ja sen aiheuttamista tunteista. Näin avoimuus, luottamus ja yhteishenki on mahdollista palauttaa. Yhdessä löydetyt ratkaisut sitouttavat osapuolia toimimaan kohti yhteistä päämäärää ja tavoitteiden seuranta auttaa pysyvän muutoksen saavuttamiseksi.
Sovittelu voi parhaimmillaan olla oppimiskokemus ja se voi auttaa muodostamaan konflikteja ehkäisevää toimintakuuttuuria. Avoimuus ja kommunikaatio taidot vaativat harjoittelua, sovittelun myötä tietoisuus kasvaa ja erilaisuuden hyväksyminen lisääntyy.
Millainen prosessi sovittelu on?
Sovittelu etenee selkeän prosessin mukaan. On tärkeää, että kaikki vaiheet toteutuvat, jotta paras mahdollinen lopputulos saadaan syntymään.
Aloite. Sovittelun aloitteen voi tehdä ristiriitatilanteen osapuoli, työnantaja tai luottamushenkilö.
Päätös sovittelusta tehdään yrityksessä sisäisesti.
Alkuinfossa sovittelija kertoo työyhteisölle sovittelumenetelmästä ja sen tarkoituksesta
Yksilötapaamiset käydään kaikkien osapuolten kanssa erikseen ja nämä tapaamiset ovat täysin luottamuksellisia
Yhteistapaamisessa konfliktin osapuolet kohtaavat. Jokainen saa tuoda omat näkemyksensä esiin ja sovittelijan tehtävänä on toimia keskustelun mahdollistajana, fasilitaattorina.
Mahdollinen sovintosopimus syntyy konfliktin osapuolten tuottamana ja sovittelija kirjaa ylös sovitut asiat.
Seurannan avulla tuetaan työyhteisöä muutoksessa ja autetaan näkemään muutokset ja onnistumiset.
Lisää tietoa ja hinta tiedustelut: tuija.martikainen@elementstudio.fi / 044 331 8668
